En kannata ruokavalioasioissa äärimmäisyyksiä – tai ylipäätänsä keskity kieltoihin, vaan niiden sijaan hyvää tekeviin, laadukkaisiin ja tasapainoisiin valintoihin.
Yksi ruoka-aine kuitenkin on, jonka pitäminen vähäisenä on saanut minut voimaan paremmin.
Kuten otsikosta voi arvata, on kyseessä ystävämme sokeri. Nyt puhun siis ennen kaikkea puhdistetusta, valkoisesta sokerista, jonka lähteenä ei suinkaan ole rehelliset sokeriherkut, vaan sen lisäksi sitä löytyy aivan tavallisista “ei-makeista” elintarvikkeista. Valtaosa suomalaisten saamasta lisätystä sokerista saadaankin ns. piilosokereina eli muualta kuin varsinaisista sokeriherkuista.
Miksi suhtaudun lisättyyn sokeriin varauksella?
Tässä muutamia syitä:
- Liiallinen sokerin saanti on yksi avaintekijä rasvamaksan kehittymisessä. Suomalaisista rasvamaksa on arvioiden mukaan joka neljännellä, ja tapauksista 75 % ei liity alkoholin liikakäyttöön. Huolestuttavaa on, että ruokailutottumuksista johtuvaa rasvamaksaa tavataan nykyisin myös lapsilla. Se kertoo modernin ruokaympäristön surullista tarinaa.
- Sokeri sekoittaa nälkä- ja kylläisyyshormonien toimintaa, mikä vaikeuttaa entisestään nälänhallintaa, joka on jo lähtökohtaisesti liian sokeripitoisella ruokavaliolla haastavaa.
- Valkosokeri sisältää vain ja ainoastaan tyhjiä kaloreita eli ei lainkaan vitamiineja tai kivennäis- ja hivenaineita. Sokerin “tyhjä energia” ei myöskään tuota kylläisyyttä, vaikka se hetkellisesti saakin olon kohenemaan verensokerin nopean nousun ansiosta.
- Lisätyllä sokerilla kyllästetyt ylimaittavat syömiset vievät tilaa terveellisimmiltä vaihtoehdoilta. Eli jos ruokavalio sisältää runsaasti lisättyä sokeria, tärkeitä ravintotekijöitä jää herkästi saamatta – ainakin riittävissä määrin.
- Liiallinen sokerin saanti ja sen aiheuttama verensokerivuoristorata kiihdyttävät matala-asteista tulehdusta, joka on osana kaikissa kroonisissa sairauksissa, kuten esim. suomalaisille tyypillisissä sydän- ja verisuonitaudeissa.
- Sokeri heikentää suoliston terveyttä ruokkimalla haitallisia suolistobakteereja, jotka vievät tilaa terveyttä tukevilta hyviltä suolistomikrobeilta. Hyvinvoiva suolisto on terveyden ja vastustuskyvyn ehdoton kulmakivi, joka voi sokerisella ruokavaliolla alkaa murentua.
- Jatkuva sokerin liiallinen syöminen vaikuttaa terveyden lisäksi jokapäiväiseen hyvinvointiin. Popuhua ukkoileva verensokeri, jatkuva makeanhimo sekä nälänsäätelyn hankaluudet tuovat tullessaan ärtyisyyttä, nälkäkiukkua, väsymystä, huonontunutta keskittymiskykyä, enegiatasojen heilahtelua, vaikeutta tehdä fiksuja ateriavalintoja ja ikävää oloa siitä, että mieliteot ja impulssit vievät mennessään sen sijaan, että itse olisi valintojen ohjaksissa.
Miksi koen tärkeäksi nostaa näitä asioita esille?
- Kaikki varmasti tietävät, ettei liiallinen sokerin syöminen tee pidemmän päälle olotilalle tai terveydelle hyvää. Moni ei kuitenkaan tiedä, miksi ei – eli tarkemmin, mitä liika sokeri tekee elimistön eri toiminnoille ja millä tavalla. Epäkonkreettiset lausauhdukset “sokeri on pahasta” eivät auta yhtään ketään. Sen sijaan asian lähestyminen konkretian tasolta ja omista terveys- tai hyvinvointihaasteista käsin voi tuoda tärkeitä oivalluksia.
- Moni ei huomaa tai tiedä, kuinka monessa muodossa ja kuinka yllättävän suurissakin määrin lisättyä sokeria voi päivän syömisistä kertyä. Kyse ei siis välttämättä ole tietoisesta valinnasta “syödä runsaasti sokeria”, vaan siitä, että suurin osa sokerista päätyy suuhun ilman tietoista valintaa. Osan kohdalla sokerin syömistä olisikin helppo kohtuullistaa merkittävästi jo niin, että opitaan huomaamaan turhat sokerin lähteet jokapäiväisissä valinnoissa ja korvataan ne paremmilla.
- Liiallista sokerin syömistä ohjaa usein makeanhimo, jonka edessä koetaan voimattomuutta, kun mikään ei tunnu auttavan. Se aiheuttaa häpeää ja huonommuudentunnetta, jolloin asian kanssa jäädään herkästi yksin. Asiaa ei auta epäempaattiset “Jätä vaan karkit ostamatta. Niin helppoa se on” -tyyliset kommentit. Ketään makeanhimon kanssa painivaa ei auta se, että ongelmaa vähätellään tai sitä joutuu häpeämään.
- Olen itse kärsinyt voimakkaasta makeanhimosta, syönyt aivan liikaa sokeria ja kärsinyt sen aiheuttamista terveys- ja hyvinvointihaasteita. Kokeilin vuosia aivan vääriä keinoja, sinnittelin herkkulakoissa ja luulin olevani “parantumaton sokerihiiri”. Olisin toivonut, että aiheesta olisi ollut saatavilla tietoa, vertaistukea ja apua – muuta kuin tuloksettomien karkkilakkojen markkinoimista.
Mitä tein toisin, jotta pääsin irti makeanhimosta?
Makeanhimoni lähti, kun muutin lähestymistapaa. Käytännössä se tarkoitti sitä, etten enää yrittänyt etsiä ratkaisua hetkellisistä “tempuista”, vaan aloin tarkastella, mitkä syyt makeanhimoni taustalla olivat; Mitkä tekijät aiheuttivat kerta toisensa jälkeen niin voimakkaan ja vastustamattoman makeanhimon, että päädyin impulssivalintoihin, jotka eivät tehneet minulle hyvää – vaan päinvastoin, ainoastaan lisäsivät makeanhimoa ja kiristivät sokerikoukkua.
Tartuin siis makeanhimon syihin, sekä sitä ruokkiviin tapa- ja ajatusmalleihini yksi kerrallaan pitkäjänteisesti ja järkevästi. Nykyään syön sokeria sattumina esimerkiksi juhlissa, mikäli siltä tuntuu tai se on tilanteessa luontevaa.
Sokeri ei enää ole mielitekojeni kohde, ja valitsen mielummin muita makeuttamisen tapoja ja niitäkin kohtuudella. Vaihtoehtona on lukuisia! Vähäsokerinen tapa syödä tuntuu omiin makunystyröihin sopivalta ja on käytännössä varsin helppo toteuttaa.
Sen jälkeen, kun muutin makutottumuksia, eivät makeanhimoa ruokkivat sokeriherkut saa enää aikaan kamppailua, jossa koetellaan itsekuria tai vaaditaan tiukkaa pipoa. En joudu jatkuvasti kamppailemaan mielitekoja vastaan tai koe, ettei jäljellä olisi ihania tapoja herkutella. Herkkuja on onneksi laidasta laitaan, eikä lisätyn sokerin minimoiminen tarkoita, ettei herkuttelu onnistuisi tai että herkut maistuisivat ankealle. Herkuttelusta luopuminen on harhakäsitys, johon helposti vedotaan, kun puhutaan sokerin vähentämisestä.
Halutko sinäkin irti jatkuvasta makeanhimosta?
Olen saanut työssäni ravintoneuvojana ja valmentajana auttaa lukuisia ihmisiä eroon makeanhimosta tavoilla, jotka ovat kestäviä ja fiksuja. Yksilö- ja ryhmävalmennuksissa makeanhimon sammuttaminen on yksi yleisimmistä tavoitteista ja saavutuksista.
Jos sinäkin haluat viimein irti makeanhimosta tavoilla, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja joita noudatat ilolla omassa arjessasi hetkellisten kuurien ja lakkojen sijaan, voit tutustua valmennuksiini ja Eroon makeanhimosta – näin vapaudut sokerikoukusta -tietokirjaan.
Missioni, ettei kukaan joutuisi enää kamppailemaan makeanhimon kanssa, vaan löytäisi elämäntavat, joilla makeanhimo sammuu ja myös pysyy pois.
♥ Leeni
