Leeni Viio

Hei olen Leeni Viio, diplomiravintoneuvoja, sosiologi (VTM), luennoitsija ja hyvinvointivaikuttaja. 

Tieni hyvinvointiyrittäjäksi

Ensimmäiset kiinnostuksen kipinät hyvinvoinnin eri ulottuvuuksiin nostivat päätään opiskellessani Helsingin yliopistossa sosiologiaa. Maisteriopinnoissani syvennyin hyvinvointi- ja onnellisuustutkimukseen sekä valmistuttuani päädyin työskentelemään aiheen pariin.

Vähitellen raaputin pintaa syvemmälle myös omaa hyvinvointiani ja terveyttäni, sekä haasteita niissä: unettomuutta, hormonitoiminnan epätasapainoa, stressiherkkyyttä, vatsaoireita, voimakasta makeanhimoa, verensokerivuoristorataa sekä henkistä ja fyysistä ylikuormittumista.

Olin tullut tilanteeseen, jossa oli tehtävä elämäntapoihin muutoksia, jotta ikävät oireet alkaisi helpottaa. Iso palanen loksahti kohdalleen, kun ymmärsin ravinnon merkityksen hyvinvoinnin palapelissä. Se sysäsi liikkeelle muutoksen, josta tuli lopulta hyvin kokonaisvaltainen kattaen ruokavalion lisäksi monia muita elämäntapatekijöitä sekä ajatusmalleja ja uskomuksia.

Sen myötä halusin suuntautua työssäni kohti yksilöä, joten kouluttauduin hyvinvointivalmentajaksi, funktionaalisen harjoittelun ohjaajaksi sekä diplomiravintoneuvojaksi. Tällä hetkellä viimeistelen ravintoterapeutin opintoja lue tarkemmin: täältä.

Nykyisin 38-vuotiaana kahden pienen lapsen äitinä ja ns. ruuhkavuosia elävänä olen hyvin realistinen siitä, ettei arki ole yhtä vihersmoothieita ja meditaatiota. Hyvinvoinnin jatkuva optimointi voi uuvuttaa ja aiheuttaa suorituspaineita. Äärimmäisten ruokavalioiden ja tiukkojen treeniohjeilmien sijaan arjen hyvinvointi koostuu pienistä päivittäisistä teoista omien voimavarojen rajoissa. Oman kehon kuuntelu ja lempeä itsetutkiskelu ovat tärkeitä työkaluja, kun halutaan voida omissa nahoissa hyvin ja hellittää jatkuvaa muihin vertaamista.

Ikuinen sokerihiiri?

Sinnikäs sokerikoukku on minulle tuttua. Kärsin vuosia voimakkaasta makeanhimosta, johon mikään ei tuntunut auttavan. Lopulta löysin hetkellisten karkkilakkojen ja itsekurin kanssa kamppailemisen tilalle lähestymistavan, jota pystyin toteuttamaan päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Sillä tiellä olen ollut nyt yli vuosikymmenen.

Elämäntapa, joka pitää makeanhimon loitolla, on tuonut paljon muutakin hyvää mukanaan: Suolisto voi hyvin, matala-asteinen tulehdus on talttunut, energiataso eikä mieliala enää heittele voimakkaasti, taipumus reaktiiviseen hypoglykemiaan pysyy hallinnassa ja suolisto voi hyvin.

Toivon, että jokainen sokerikoukun kanssa kamppaileva saisi apua. Kukaan ei ole tuomittu ikuiseksi sokerihiireiksi. Makeanhimo on aina monen tekijän summa. Sen osa-alueiden ymmärtäminen ja niihin tarttuminen oikeanlaisilla menetelmillä tuo tuloksia aivan varmasti.

Makeanhimosta eroon päässeiden kokemuksia löydät täältä.

Lähestymistapani

Ravinto osana kokonaisuutta

Ravinnolla on valtava merkitys terveydelle lähtien geenien toiminnasta, solujen uusiutumisesta ja elimistön puolustautumisesta taudinaiheuttajia vastaan. Rakastan kehittää terveellisiä reseptejä, jotka ovat nopeita ja helppoja. Silloin jää aikaa muihinkin hyvinvointia tukeviin tekijöihin, kuten mielekkääseen liikkumiseen, lepoon, sosiaalisiin suhteisiin ja itsensä toteuttamiseen.

Vanhempien voimavarat ja vastuu

Kahden lapsen äitinä minulle on tärkeää olla edistämässä äitien ja äitiyteen matkalla olevien terveyttä. Halua tarjota heille keinoja tukea omaa hyvinvointiaan. Se tuo lisää voimavaroja arkeen, jolloin myös lapset, ja koko perhe, voi paremmin. Elämäntavat myös periytyvät jälkikasvulle, sillä esimerkin voima on valtava. Täten vaikuttamalla vanhempien ruokailu- ja liikuntatottumuksiin, vaikutamme automaattisesti siihen, millaisiksi jälkipolvien elämäntavat muodostuvat. Konkreettisena esimerkkinä tottumus liialliseen sokeriin lapsuudessa. Se kulkee mukana aikuisuuteen ja on yksi syy aikuisena koettuun itsepintaiseen makeanhimoon.

Ruokaympäristöön tultava muutos

Yksi työni päämääristä on vaikuttaa yhteiskuntaan. Moderni ruokaympäristö edistää mielitekoja, impulssivalintoja ja erittäin maittavia, mutta ravitsemuksellisesti heikkoarvoisia valintoja. Ruokakaupoissa sokeriherkuille on varattu useita hyllyrivejä, pakkauskoot ovat valtavia ja hinta puoltaa suuria kertaostoksia. Vastuuta terveellisemmistä valinnoista ei voi laittaa vain yksilön harteille, jos samalla meille tarjotaan edullisia houkutuksia jokaisen kulman takana.

Työhyvinvoinnin merkitys

Tilanteessa, jossa sairauspoissaolot aiheuttavat Suomessa miljardien eurojen kustannukset vuosittain, on rohkaisevaa tietää, että suorituskykyä ja terveyttä lisäävillä toimilla voidaan vähentää vuosittaisia kustannuksia arviolta 1000–2000 eurolla per työntekijä. Työhyvinvoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää tukea elämäntapoja, jotka edistävät suorituskykyä, riittävää palautumista, vastustuskykyä sekä työssä jaksamista ja viihtymistä. Se vahvistaa työntekijän voimavaroja ja lisää työn kokemista mielekkääksi.

Työni ulkopuolella

7- ja 2-vuotiaiden lasten äitinä vaalin perheen yhteistä aikaa. Minusta on ihanaa osallistaa lapsia ruoanlaittoon ja leivontaan, nähdä heidän innostus ja antaa tutustua raaka-aineisiin omin kätösin. Se lisää myös tutkitusti lasten halua maistaa erilaisia ruokia, vähentää ennakkoluuloja sekä tekee ruoasta ja syömisestä iloisen asian.

Uin luonnonvesissä ympäri vuoden ja mieluiten vien muutkin liikuntaharrastukseni ulos käyden ulkokuntosalilla, hiihtäen, lenkkeillen ja pyöräillen. Voin täysin kompata luonnossa liikkumisen tutkittuja terveyshöytyjä havaitsemalla sen elvyttävän, rauhoittavan ja stressiä lievittävän vaikutuksen.

Ikuisena oppijana rakastan lukemista. Saan hyvinvointi- ja terveyskirjallisuudesta inspiraatiota ja tietoa, jota voin hyödyntää sekä omassa arjessani että työssäni. Vaalin myös pieniä arjen self care -hetkiä, jolloin teen rentouttavan kasvohieronnan, kuivaharjaan ihoani tai kokeilen uutta luonnonkosmetiikka. Se virkistää sekä peilikuvaa että fiilistä.