Irti sokerista pysyvästi?

Olen entinen sokeriaddikti. Joku voi suhtautua “addikti”-vertaukseeni kyseenalaistaen, jopa vähätellen. Jos ei kuitenkaan ole itse ollut ko. tilanteessa, ei voi tietää, miten addiktoivalta sokeri voi tuntua.

Lapsena makeiset kuuluivat minulla vain karkkipäivään ja niihinkin järkevissä määrin. Tarinat hammaspeikoista pitivät makean syömisen aisoissa, kunnes yläaste ja sokerihumala veivät mennessään. Ruokatauolla suunnattiin lähikioskille ja koulupäivän jälkeen kaupan makeishyllyn kautta kotiin. Irtokarkit olivat heikkouteni ja videovuokraamon karkkilaarit paratiisini.

Sisäistä sokerihiirtäni ei taltuttanut aikuistuminen ja oman tilipussin varaan siirtyminen – päinvastoin; kun palkkatili alkoi huutaa tyhjyyttä, nipistin ruokaostoksista, mutta en karkkiannoksista. Järkevää? Ei. Pakottavaa? Kyllä. Tai siltä se ainakin tuntui. Sokeria oli saatava.

Candy Jar

Sokerin jatkuva puputus ei ollut vain tapa, vaan tarve sokerille tuntui joka solussa ja sitä oli mahdoton vastustaa. Asiaa ei parantanut se, että viheliäinen sokeri toi mukanaan liudan terveyshaittoja. Sokerivuoristoradassa mielialani heitteli, päätä särki, olen ärtynyt ja väsynyt. Myös normaali nälkä-kylläisyysrytmini häiriintyi.

Yksi merkittävin sokerin haittapuoli on, että se ruokkii suoliston huonoja bakteereja, joiden liikakasvu tuo mukanaan liudan terveysongelmia ruoansulatusvaivoista iho-oireisiin, flunssakierteisiin ja tulehduksiin; suolisto kun on terveytemme perusta. Pisteenä iin päälle sokeri sisältää vain ravinnetyhjiä kaloreita, altistaa lihomiselle sekä kerää rasvaa etenkin sisäelinten ympärille.

MAcaroons2

Erinäiset oireet saivat myös itseni tekemään ryhtiliikkeen, ja nyt monta vuotta myöhemmin voin ohittaa karkkilaarit ilman houkutuksia. Tämä ei tarkoita, että purisin parsakaalia muiden herkutellessa makeisilla. Valkoiselle sokerille on vaihtoehtoja – ravitsevia, herkullisia ja helppoja sellaisia (blogiani seuraavat tietävät sen). Ja mikä parasta, ne eivät aja minua sokerikierteeseen tai aiheuta terveyshaittoja, joista kärsin aiemmin joka päivä.

Miksi jaan tämän tarinan? Syitä on kaksi:

1. Tiedän, etten ole yksin. Suomalaisista naisista yli kolmannes saa liikaa sakkaroosia. Teollinen sokeri on salakavalasti ujuttautunut osaksi ruokavaliotamme ilman, että edes tajuamme syövämme sokeria. Karkit ja muut ”rehellisesti” sokeriset herkut ovat vain jäävuoren huippu. Osa meistä ei edes tajua olevansa sokerikoukussa, saatikka näe epämääräisten oireiden ja sokerin välistä kytköstä.

2. Sokerikoukusta on mahdollisuus päästä irti, mutta tiedän myös, että yksin se ei ole helppoa. Toivon, että jokainen, joka tuntee makeanhimon häiritsevän omaa hyvinvointia ja/tai terveyttä hakisi apua – ja myös saisi avun, joka todella toimii.

 

♥ Leeni

Seuraa minua myös: Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinissa

Haluatko välttää turhan sokerin? Lataa ILMAINEN opas tästä tai osallistu valmennukseen tästä.

8 Responses to Irti sokerista pysyvästi?

  1. Tämä kirpaisi! Periaatteessa tiedän et sokeri ei ole hyvä juttu, mutta silti syön sitä. Tyttöystävä vielä enemmän. Ehkä uskallan mukaan tai pistän tyttöystävän kokeilemaan :)

    • Tervetuloa mukaan molemmat! Yhdessä saatte toisistanne lisätsemppiä ja tuloksetkin ovat sitten kaksinverroin paremmat.

    • Hei Reetta,

      Linkkien pitäisi kyllä olla aktiivisia. Kokeilepa tästä.
      Voit myös klikata suoraan tapahtuman Facebook-sivulle tästä.

      Tervetuloa mukaan!

  2. […] Entä jos aloittaisit uuden vuoden tällä kertaa niin, että tuloksena olisi pysyvä hyvä olo ja kestävät tasapainoiset elämäntavat? Monelle meistä hyvinvointia nakertava makeanhimo on kyllästymiseen saakka tuttu. Kyllä, myös minulle. Tarkemmin siitä voit lukea täältä. […]