Tag Archives: Vähähiilihydraattinen

Ketogeeninen ruokavalio – 10 usein kysyttyä kysymystä

Ketogeeninen ruokavalio – 10 usein kysyttyä kysymystä

Ketoosikokeiluani on nyt kolme viikkoa takana. Olen saanut Instagramin puolella runsaasti kysymyksiä liittyen mm. ketogeenisen ruokavalion haittoihin ja hyötyihin, ketogeenisiin resepteihin, ateriaesimerkkeihin ja hiilihydraattirajoihin sekä ketoosin tunnistamiseen ja siihen pääsemiseen.

Kysymyksiä on tullut niin paljon, että jaan niitä useampiin postauksiin. Nyt vastaan 10 ensimmäiseen.

Mutta otetaan aivan aluksi lyhyt katsaus siihen, miltä ketoosi näin kolmen viikon kokeilun jälkeen tuntuu.

Plussat top 5

  1. Vessassa ei tarvitse enää rampata pitkin yötä, vaikken ole vähentänyt juomani veden määrää. Eli alun voimakas nesteiden poistuminen on selvästi tasoittunut.
  2. Ruoansulatus tuntuu rakastavan ketoruokaa. Vatsa on rauhallinen, eikä turpoa mistään ruoasta.
  3. Unen laatu on hyvä, ja tunnen nukkuvani levollisemmin kuin ennen ketoosia (tämä on yllättänyt minut, sillä ketoosi lisää kortisolin, noradrenaliinian ja adrenaliinin eritystä).
  4. Verensokeri tuntuu tasaiselta, eikä nälänkään tullen tule heikotusta.
  5. Tasaisen hyvän olon vuoksi yöpaastoa on helppo venyttää 14–16 tuntiin, mikä luo uskoa, että ainakin 24-48 tunnin paasto onnistuisi jossain vaiheessa ilman ikävää oloa (paaston hyödyt kiinnostavat).

Miinukset top 5

  1. Hengityksessä lievä asetonin haju ja maku (ei kuulemma paha, mutta itseäni arveluttaa, haittaako muita…)
  2. Urheillessa tuntuu välillä voimattomuutta. Jaksan liikkua, mutta tuntuu kuin olisi väärä bensa käytössä (kertonee, että adaptaatiovaihe on vielä käynnissä).
  3. Edelleen tekisi mieli syödä ”sallittua” enemmän raikkaita kasviksia. Suunnitelmissa onkin nostaa adaptaatiovaiheen jälkeen hiilihydraattirajaa jonkun verran, mikä mahdollistaa ennen kaikkea kasvisten runsaamman syömisen.
  4. Välillä tunnen etovaa oloa – esim. nälkä ilmoittaa itsestään usein ensimmäiseksi etovana olona kuin ”normaalina” nälkänä. Etova olo helpottaa yleensä syödessä eli sen perusteella päättelen, että olo johtuu ketoaineiden noususta (ne myös vähentävät näläntunnetta).
  5. Eläinkunnan tuotteita en ole vuosiin syönyt tässä määrin, mutta koska vegaanisena en halua ketogeenistä ruokavaliota toteuttaa (siihen liittyy monia haasteita), on tämä puoli hyväksyttävä osaksi kokeilua. Se ei kuitenkaan poista sitä, etteikö eettiset ja ekologiset kysymykset mietityttäisi. Suosinkin mahdollisimman eettisiä vaihtoehtoja, ja pidän kasvisten osuuden niin suurena kuin ”hiilihydraattirajan” puitteissa on mahdollista.

ketoosiruokavalio esimerkki

Pureudun havaitsemiini hyötyihin ja haittoihin tarkemmin katsauspostauksessa, jonka teen neljän ketoosiviikon jälkeen. Nyt kuitenkin tärkeimmän pariin eli teidän lähettämiin kysymyksiin!

Usein kysytyt kysymykset – ketogeeninen ruokavalio

Onko ketogeeninen aiheuttanut hiusten lähtöä?

Ei ole, mutta toisaalta näin alussa on mahdoton sanoa, tuleeko niin käymään. Olen kuullut, että joillain tapahtuu ketoosin myötä sulkasatoa, enkä sitä tietenkään omalle kohdalleni toivo. Sen vuoksi huolehdin erityisen tarkasti, että saan riittävästi ravinteita, minimoin stressin ja tarkkailen oloani siinä, alkaako tulla esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita.

Lähtökohtaisesti ketoosin ei kuulu aiheuttaa hiustenlähtöä, joten jos sitä tapahtuu, on jossain vika ja se tulee korjata.

Onko ketoosissa vaikea saada unta tai heräiletkö?

Olen nukkunut koko tämän ketokokeilun todella hyvin. Tuntuu, että unenlaadun paraneminen oli ensimmäinen positiivinen asia, jonka ketogeneisen myötä huomasin. Yhtenä yönä valvoin huonoa oloa, koska söin juuri ennen nukkumaan menoa – ja rasvapitoisesti, kuten asiaan kuuluu. Ruoka jäi pyörimään vatsaan, koska ruoansulatus hidastuu yötä vasten (elimistö keskittyy yöllä puhdistus- ja korjaustoimiin).

Ja kuten jo totesin, vessassa ei tarvitse enää rampata, joten sekään ei häiritse unta. Rehellisyyden nimissä täytyy kuitenkin sanoa, että yksi syy hyvään uneen on varmasti myös se, että olen ollut myös normaalia väsyneempi. On luonnollista, että adapataatio vie elimistöltä voimavaroja, joten sitä kuunnellen olen myös nukkunut ja levännyt enemmän.

HUOM: Ennen kokeilun aloittamista ajattelin, että koska ketoosi nostaa glukagonia, joka puolestaan lisää kortisolin, adrenaliinin ja noradrenaliinin eritystä, olisin ennemminkin hyperaktiivinen ja mahdollisesti huono-uninen, mutta niin ei ole omalla kohdallani onneksi käynyt.

Oliko sinulla aluksi päänsärkyä tai heikotusta?

Itselläni tuli kolmantena ketoosipäivänä lievää päänsärkyä sekä myös muita ketoflunssan oireita (ks. edellinen postaukseni). Verensokerin vaihtelusta aiheutuvaa heikotusta ei ole ollut lainkaan – vaan päinvastoin, se on ollut asia, joka on ketoosin avulla hävinnyt!

Kauan kestää päästä ketoosiin?

Tämä on todella yksilöllistä ja riippuu monesta asiasta, kuten mm. omasta ravitsemuksellisesta lähtötasosta, stressin määrästä ja siitä, millä strategialla siirtymisen päättää toteuttaa.

Yleisenä huomiona voi sanoa, että ihan vahingossa syvään ketoosiin ei päädytä, eikä ketoosi tapahdu yhdessä yössä, vaan päinvastoin puhutaan viikoista, jopa kuukausista ennen kuin elimistö on kunnolla rasva-adaptoitunut ja ketoosin aste syvenee.

HUOM: Tilapäisesti ketoaineet voi saada koholle ilman varsinaista ketogeenistä elämäntapaa. Syynä voi olla esim. vähäinen syöminen sairaana, rankka treeni, liian vähäinen energian saanti tai pitkä yöpaasto. Sinulla voi siis olla kokemusta ketoottisesta tilasta, vaikka et ketogeenisellä ruokavaliolla tarkoituksenmukaisesti olisikaan ollut.

Voiko ketoosia mitata?

Kyllä voi. Ketoosin mittaaminen voi olla hyväkin idea etenkin, jos tuntuu, ettei oma olo kerro tilanteesta tarpeeksi tai olet esimerkiksi epävarma, minkä määrän hiilihydraattia kestät ilman, että menet ketoosista pois.

Itse en tässä vaiheessa tiedä, kuinka syvä ketoosini on, milloin siihen pääsin tai olenko tullut siitä vahingossa jossain hetkessä pois. Harkitsenkin mittalaitteen hankkimista.

Ketoosia mittaavia menetelmiä on muutamia erilaisia; virtsaindikaattoriliuskat (Ketostix), veripisarasta mittaava laite sekä ”hengityskaasutesti” (Ketonix).

Vertailua tehtyäni sanoisin, että noista kaksi viimeisintä kertoo ketoosin todellisen tilanteen luotettavimmin. Hengityksestä ketoaineita mittaava laite tulee pidemmän päälle halvimmaksi sekä on myös käytettävyydeltään miellyttävin (pelkkä puhallus riittää).

Täytyy kuitenkin vielä perehtyä asiaan ennen kuin teen päätöksen, hankinko Ketonixin vai en.

Miten saan ketogeenisellä kaikki tarvittavat ravintoaineet?

Tämän kysymyksen voisi esittää ihan “perusruokavaliota” noudattavallekin…

Hiilihydraattien karsiminen ei tarkoita, että jokin olennainen ravintoaine jäisi saamatta, mutta toki ketogeenisessä voi ajautua tilanteeseen, että puutoksia syntyy (kuten millä tahansa ruokavaliolla).

Sen vuoksi suosittelen syömään mahdollisimman monipuolisesti, panostamaan mahdollisuuksien mukaan laatuun, syömään sisäelimiä ja luulientä (ravinnerikkaimpia ruokia), nauttimaan tuoreita kasviksia (C-vitamiini) ja oliiviöljyä (polyfenolit), pitämään huolta riittävästä energiansaannista ja minimoimaan stressin (stressi kuluttaa ravinteita).

HUOM: Jos vähänkin epäilyttää, kannattaa tärkeimpien ravinteiden saantia tarkkailla esim. Finelin ruokapäiväkirjatoiminnon avulla.

Lisäksi on hyvä muistaa ne kuuluisat elektrolyytit, joista ketoosilla voi helpostikin tulla vajetta. 

Itse tuen ruokavaliotani elektrolyyttien lisäksi muutamalla muulla lisäravinteella, kuten kalaöljyllä (välillä myös kalanmaksaöljyllä), D-vitamiinilla ja kasviplanktonilla.

Ketoosin voi siis toteuttaa hyvinkin epäterveellisesti ja puutteellisesti – tai sitten kaikki olennaiset ravintotekijät huomioiden. Pientä vaivaa sen eteen tulee kuitenkin nähdä eli mikään ”pekonilla terveeksi” -ruokavalio tämä ei ole.

Toimiiko ketoosi huonoilla rasvoilla, jos makrot ovat kuitenkin oikein?

Elimistö pääsee kyllä ketoosiin, on rasvojen laatu mikä tahansa – merkitsevää on hiilihydraattien ja proteiinin rajoitus.

Mutta itse en näe mitään järkeä toteuttaa ketogeenistä huonoilla rasvoilla (tästä päästäisiiinkin keskusteluun, mikä on huonoa ja mikä hyvää rasvaa…). Rasvojen laatuun kannattaa nimen omaan satsata, sillä niiden terapeuttinen ja ravitseva tehtävä mahdollistuu vain, jos lähteet ovat hyviä.

Tässä muutama hyvä nyrkkisääntö rasvoihin ketogeenisellä:

  • Kokonaisenergiasta rasvojen osuus vähintään 65 %
  • Välttämättömistä omega-6 ja omega-3 -rasvahapoista kuutoset helppo saada (usein liikaa) eli hyvä huolehtia ennen kaikkea kolmosista esim. kalaöljyn muodossa.
  • Siemenöljyjen sijaan esim. oliiviöljyä, voita, gheetä ja kookosöljyä.
  • Rasvapitoisia ruoka-aineita unohtamatta eli esim. pähkinöitä, siemeniä, oliiveja, avokadoa, rasvaista kalaa, juustoja jne.
  • Rasvan käsittely huomioitava eli millä rasvalla paistaa (esim.ghee), mitä voi hieman kuumentaa (esim. oliiviöljy) ja mitä tulee käyttää vain kylmäpuristettuna (esim. pellavaöljy).

Mitä syöt ketogeenisellä? Esimerkkejä kiitos!

Tilanne ei ole muuttunut juuri edellisestä postauksesta, joten kannattaa lukaista myös se.

Tässä kaksi erilaista esimerkkipäivää (ateriat aikajärjestyksessä):

Esimerkkipäivä 1

  • Yöpaasto 13 h (menee sen enempää yrittämättä).
  • Rasvamatcha tai rasvakurkumalatte (rasvakahvin korvike, koska en juo kahvia).
  • Ensimmäinen varsinainen ateria lounaan aikoihin, jolloin syön esim. runsaan ketosmoothien + pari kananmunaa kookosöljyllä + pähkinöitä + vihreitä kasviksia oliiviöljyllä. Tämä pitää tyytyväisenä useita tunteja.
  • Varsinaiselle välipalalle ei tarve, mutta jos tarvitsen lisäenergiaa, otan kookosöljyä tai –mannaa.
  • Toisen kerran syön alkuillasta yhdessä perheen kanssa. Se voi olla esim. kesäkurpitsa”pasta” + juustoa + voissa paistettua kalaa + oliiviöljyä.
  • Jälkkäriksi 90 % tai 99 % suklaata.

Esimerkkipäivä 2:

  • Yöpaasto 15–16 h (menee varsin helposti).
  • Lounas esim. runsas ketosmoothie + munavoita + vihreitä kasviksia + juustoa.
  • Välipalana erilaisia pähkinöitä (paitsi ei cashew) ja valkokaalia (lempikasvikseni).
  • 

Illallisella loput hiilihydraatit ”sallittujen” kasvisten muodossa + annos kokonaisesta kanasta + oliiveja + oliiviöljyä ja/tai muita öljyjä/rasvoja.
  • Jälkiruokana chia-kookosvanukas.

Eli suurin piirtein tällaisia rutiineja muodostunut:

  • Useimmiten kolme ateriakertaa.
  • Joinakin päivinä yksi ateria korvautuu/siirtyy rasvaisella juomalla (huom: sisältää varsin runsaasti energiaa eli käy esim. aamupalasta).
  • Kerralla syön paljon (paitsi mahdolliset välipalat pienempiä) ja monipuolisesti.
  • Kuuntelen nälkää ja syön sen mukaan, mutta tarkkailen myös energiansaantiani, koska ketoosin aiheuttaman kylläisyydentunteen vuoksi voi vahingossa syödä liian vähän.

 En missään nimessä yritä kituuttaa vähillä kaloreilla vaan päinvastoin, tankkaan rasvaa tarpeeni mukaan, sillä tarkoitukseni ei ole laihtua – enkä myöskään halua ajautua säästöliekille.
  • Koska kaipaan raikkautta, nautin yleensä päivittäin ketosmoothien (resepti tulossa!). Siitä on muodostunut tärkeä tapa, koska ketogeeninen ruoka on lähtökohtaisesti melko erilainen kuin aiempi paljon tuoreravintoa sisältänyt ruokavalioni.
  • Lisäksi vettä ja suolaa nautin runsaasti pitkin päivää (vettä pari litraa ja suolaa yli virallisten suositusten).

Huomioitavaa…

Nämä ovat vain esimerkkejä syömisistäni. Päivät ovat erilaisia, ja joskus tuntuu, että ruokaa tarvitsee todella paljon, välillä taas olo on kylläinen vähemmällä.

Jokaisen keho, energian tarve ja tavoitteet ovat erilaisia, joten älä vertaa omaa ruokavaliotasi minun ruokavalioon tai ota näitä esimerkkejä kiveen kirjoitettuina ”ateriaohjeina”.

Kannattaa myös huomioida, että jos ketopostauksissani näkyvät ateriat näyttävät pelkältä rehulta, on annoksessa aina mukana runsaasti lisärasvaa (mikä ei välttämättä kuvissa kunnolla näy).

ESIM: Jos annokseen laittaa 2 rkl oliiviöljyä, tekee se mukavan 250 kcal lisän. Samaa kalorimäärää vastaan tulisi perunoita syödä 400 g, ja lautanen näyttäisi silloin hyvin täydeltä.

Eli vaikka ketogeenisella annosten volyymi voi vaikuttaa pieneltä, tekee rasvan energiatiheys annoksista runsaskalorisia ja kylläisyyttä tuovia (rasvaa sisältää 9 kcal/g, kun taas hiilihydraatit 4 kcal/g). Pelkkä annoskoko ei siis kerro kaikkea.

Voiko ketoosia toteuttaa vegaanina tai kasvissyöjänä?

Kasvissyöjänä ketogeenisen noudattaminen ei ole ongelma, sillä vähähiilihydraattisina proteiininlähteinä voi käyttää esim. juustoja, kalaa ja kananmunaa.

Ketovegaanin tilanne on jo selvästi haastavampi, muttei mahdoton. Sen toteuttaminen vaatii kuitenkin enemmän tietotaitoa kuin kasvissyöjän ketogeeninen dieetti, joten jos suunnittelet keto-vegaaniutta, perehdythän asiaan tarkoin etukäteen.

HUOM: Pelkän punaisen lihan pois jättäminen ei ole ongelma. Tosin moni ketoilija kokee, että punainen liha on kaikista ravitsevinta ketoruokaa, mutta itse ajattelen, että siihen liittyy myös haasteita (kuten laatutekijät, suolistoterveys ja tehotuotanto). Eli vaikka ketoosi näyttäytyykin mediassa helposti pihvi- ja pekonibileinä, ei punaisen lihan syöminen ole ketogeenisen onnistumisen edellytys.

Ketoosi ja pahan hajuinen hengitys? Millä se lähtee?

Ketoosissa hengityksen kautta poistuu ketoaineita, joista etenkin asetoni saattaa vaikuttaa hengityksen hajuun. Oman kokemukseni mukaan haju ei todellakaan välttämättä ole kuollettava, eikä häiritse normaalia sosiaalista elämää (näin itselläni, kun olen rehellistä mielipidettä kysynyt). Mutta toisilla hengitys haisee hyvinkin voimakkaasti, mikä ei tietenkään ole miellyttävää.

Ajattelen, että silloin kyse voi olla asetonin lisäksi ketoosin myötä kiihtyneistä elimistön puhdistusprosesseista; Kun kuonat lähtevät kudoksista liikkeelle ja suoliston bakteeristo muuttuu (toivottavasti ja todennäköisesti parempaan suuntaan), on luonnollista, että myös hengitys haisee (keuhkot kun ovat osa puhdistusjärjestelmäämme).

Täten voisi ajatella, että mitä rajumpi muutos ketogeeniseen siirtyminen on, ja mitä suurempia epätasapainotiloja, kuonaantumista ja tulehdustiloja elimistössä on, sitä voimakkaammin elimistö puskee toksiineja ulos mm. keuhkojen, suoliston ja ihon kautta.

Itse koen päässeeni tässä asiassa helpolla, mutta tunnen kyllä oudon maun suussani, mikä saa minut varomaan hönkäilemästä ketään päin. Olen käsittänyt, että haju poistuu ketoosin edetessä, joten sitä odotellessa…

Varsinaisia kikkoja minulla ei ole hajun välttämiseen, mutta toki hyvä suuhygienia, öljypurskuttelu, laadukas ruoka, runsas nesteyttäminen ja kuonan poistumisen tukeminen ovat ehdottomasti kokeilemisen arvoisia “kikkoja”.

Mitä tehdä, jos rasvan syöminen iljettää?

Iljetys rasvaa kohtaan voi kertoa monestakin asiasta. Yhtenä syynä voi olla ihan vain tottumattomuus. Jos on pitkään ollut rasvakammoinen tai syönyt muista syistä vähärasvaisesti, voi rasvan lisääminen todellakin aiheuttaa iljetystä. Rasvainen ruoka tuntuu ja maistuu hyvin erilaiselta kuin vähärasvainen, joten joidenkin kohdalla se voi vaatia opettelua.

Iljetyksen syynä voi myös olla rasvan huono pilkkoutuminen, jolloin apu voi löytyä valmisteesta, joka sisältää rasvoja pilkkovaa lipaasientsyymiä. Samaan tapaan ruoansulatusta voi edistää omenaviinietikalla (sekoita veteen ja juo). Voi olla aiheellista myös miettiä, onko sapen toiminnassa heikkoutta.

Iljetystapauksissa” rasvan asteittainen lisääminen kannattaa sen sijaan, että siirtyy yhdessä yössä ketoon, jolloin sekä omat mieltymykset että ruoansulatus ehtivät mukaan muutokseen.

Myös rasvan laadulla ja muodolla on merkitystä. Ensinnäkään rasvaa ei kannata käristää. Samoin, jos voi tai muu eläinperäinen rasva tökkii, voi niiden sijaan tai rinnalla käyttää keskipitkiä rasvahappoja, kuten kookosöljyä ja MCT-öljyä. Ne eivät vaadi ruoansulatukselta niin paljon, sillä maksa käyttää keskipitkät rasvahapot suoraan energiaksi.

HUOM: Kiistanalaista on, voiko keskipitkistä rasvahapoista olla haittaa maksalle (samaan tapaan kuin fruktoosista, joka liiallisesti käytettynä rasvoittaa maksaa). Tutkimusta tarvitaan mielestäni lisää, jotta tiedetään, missä määrin ko. rasvahapot ovat hyödyllisiä ja milloin mahdollisesti haitaksi.

Imetys ketogeenisellä ruokavaliolla?

Ketogeeninen ja imetys sopivat yhteen tapauskohtaisesti. Jos ruokavalio on lähtökohtaisesti runsashiilihydraattinen, ei ketogeenistä kannata aloittaa ennen kuin imetys on päättynyt. Ketoosiin siirtyminen on nimittäin iso muutos elimistölle, se sysää kuonaa liikkeelle ja poistaa nestettä, joten imetyksen sujuminen ja maidon laatu (toksiineja siirtyy äidinmaitoon) voi muutoksesta kärsiä.

Lisäksi elektrolyyttien tarve ketoosissa lisääntyy, minkä paikkaaminen imetyksen aikana voi olla haastavaa, sillä jo rintamaidon tuottaminen vaatii elimistöltä elektrolyyttejä, vaikka ruokavalio ei edes olisi ketoottinen.

Jos taas äiti on ketogeenisellä jo valmiiksi, adaptaatio on ohi ja ketoosi sujuu hyvin, en näe syytä, miksei sitä voisi toteuttaa myös imetyksen aikana.

Toki imettäessä on aina hyvä tarkkailla kehon reaktioita, on kyseessä mikä tahansa ruokavalio. Painotan tätä aina, sillä itselläni maidontuotanto hiipui johtuen mm. stressistä ja siitä, etten ymmärtänyt tankata energiaa riittävästi (imetys vei minusta kirjaimellisesti mehut).

Vaikka en ketogeenisellä tuolloin ollutkaan, oli hiilihydraattien lisäämisellä selkeä myönteinen vaikutus maidon tuotantoon. Toki sama olisi voinut tapahtua pelkän rasvan lisäämisellä, mutta varsinaiseen ketoosiin siirtyminen ei olisi tuossa tilanteessa ollut hyvä idea (enkä siis sitä tehnyt!)

Millä tavalla ketoosi aloitetaan?

Tapoja on monia. Edellisessä postauksessa kerron, kuinka itse tein.

Perusperiaatteiksi sanoisin seuraavat:

Ennen aloittamista kannattaa ottaa asioista selvää, jotta varmasti ymmärtää, mistä ketoosissa on kyse, millaisella makrojakaumalla sen voi saavuttaa (vaihtelee hieman yksilöittäin) ja miten adaptaatio tapahtuu.

Sen jälkeen on hyvä tehdä kattava lista ruoista, joista ketogeenisellä voi ja kannattaa syödä, jotta välttää liian yksipuolisen syömisen tai nälässä kituuttamisen.

Jos lähtökohta on hyvin kaukana ketogeenisestä ruokavaliosta, voi vähittäinen siirtyminen olla paras ratkaisu. Tällöin mahdolliset negatiiviset oireet (ketoflunssa, toksinen olo, voimattomuus jne.) eivät välttämättä iske niin voimakkaasti – jos ollenkaan.

Asiaa voi ajatella vähän samoin kuin kofeiinista vieroittautumista. Jos on juonut pannullisen kahvia päivässä viimeisen kymmenen vuoden ajan, voi seinään lopettaminen tehdä olon todella huonoksi ja olla sen vuoksi myös henkisesti hankalaa.

Vaikka oma lähtötilanteeni oli varsin hyvä, on ketoosiin siirtyminen aiheuttanut välillä epäröintiä ja negatiivisia oireita. Lievinä, mutta kuitenkin sellaisina, että voin kuvitella, miltä tuntuisi, jos siirtymä olisi radikaalimpi. Instagramissa olenkin saanut useita kertomuksia siitä, miten rajuja oireet voivat olla – esim. verrattu huumeista vierottautumiseen, mitä kuulen usein myös sokerittoman elämäntavan aloittaneilta asiakkailtani.

Tuon sanomalla en halua pelotella, vaan vain tuoda realistisen puolen asiasta esiin.

Onko pehmeä lasku mahdollinen?

On, ja kannattaakin, jos lähtötilanteesi on kaukana ketogeenisestä tai jos ketoosiin siirtyminen hirvittää – tai et ole edes varma, onko ketoosi sinua varten. Silloin kannattaa tehdä siirtymä askel kerrallaan.

Huonojen hiilihydraattien karsiminen, sokerin pois jättäminen sekä proteiinin ja rasvan määrän sekä laadun parantaminen edistävät terveyttä ilman, että sinun täytyy alkaa laskeskella mikroja ja makroja tai stressata elekrolyyttitasapainosta.

Irti sokerista ja makeanhimosta?

Jos kaipaat tuohon sokeriremonttiin apua ja ohjeita, kannattaa kurkata suosittu Taltuta makeanhimo -kurssi, jossa turhat sokerit ja liialliset hiilihydraatit karsitaan järkevin ja tehokkain askelin.

Kurssi sopii sokerihiirien lisäksi myös niille, jotka kaipaavat tasapainoisen ruokavalion, joka edistää niin fyysistä kuin henkistä terveyttä (kurssilla käsitellään mm. suolisto ja tunnesyöminen).

Kaisa 27 vuotta:

”Parasta oli kokonaisvaltainen tieto. Ja se, että kurssin ansiosta löysin motivaatiota ja päätöstä syvemmin, että nyt on aika irroittautua sokerista oikeasti. Suosittelen kurssia kaikille, jotka kamppailee sokerin/hiilareiden syömisen kanssa, jotka haluaa kokonaisvaltaisesti terveellisemmät elämäntavat ja elää pirteänä ilman jatkuvaa väsymystä ja muita oireita.”

Kun olet rakentanut perustan kuntoon, voit miettiä, haluatko siirtyä ketogeeniselle – ja mikäli haluat, ei siirtyminen ole enää niin valtava askel.

ketoosi ja makeanhimo

Mitä ketogeenisellä ei saa syödä?

Kaikkea “saa syödä”, mutta makrojen rajoissa. Käytännössä se tarkoittaa, että koska etenkin aluksi hiilihydraattien määrä on varsin pieni, pääsee helpoimmalla, kun ruokavaliosta jättää pois mm. hedelmät, juurekset, viljat ja tietenkin kaikki lisätyt sokerit.

Hiilihydraattirajoitus on kuitenkin varsin yksilöllinen (riippuu esim. siitä, mitä sairauksia on taustalla), voi satunnainen omena tai marjat sopia ketoosiin aivan hyvin. Se tulee määritellä ja laskea itse.

Lisäksi onpa kyseessä mikä tahansa ruokavalio (pätee niin korkeahiilihydraattiseen vegaaniin kuin rasvoihin tukeutuvaan ketoosiin) suosittelen ehdottomasti rajaamaan ruokavaliosta pois mm. runsaasti prosessoidun ruoan, keinotekoiset makeuttajat ja raffinoidut “höttöhiilarit”.

Voiko ketogeenisellä käyttää maitotuotteita?

Kyllä ja ei. Maitotuotteissa on todella vaihtelevat määrät hiilihydraatteja, joten ravintosisältö tulee lukea aina. Pois jää tietenkin lisättyä sokeria sisältävät maitotuotteet, mutta osassa maitotuotteita myös maidon oma sokeri voi muodostua hiilihydraattirajan kannalta liialliseksi.

Siksi esim. maidon juomista, vähärasvaisia jogurtteja tai raejuustoa en ketogeenisellä suosittele (toki määrä aina ratkaisee). Sen sijaan esim. monet kypsytetyt juustot ovat nollahiilarisia, eikä niiden suhteen tarvitse huolehtia kuin siitä, ettei proteiinia tule liikaa (elimistö muuttaa proteeiinia glukoosiksi).

HUOM: Joillain ihmisillä maitotuotteet (vaikka periaatteessa sopisivatkin ketoosiin) nostavat veresokeria ja estävät ketoosin (tai heikentävät sitä) eli jos koet asiassa haastetta, voi maidottomuus olla ainakin aluksi ketogeenisellä paikallaan.

Mistä voin etsiä lisätietoa?

YouTubesta kannattaa katsoa muun muassa näiden herrojen haastatteluita ja videoita. Aiheina mm. syöpä, kolesteroli, tyydyttynyt rasva, autofagia ja paaston hyödyt.

Thomas Seyfried, Paul Mason, Dominic D’Agostino, Jeff Volek, Valter Longo, Eric Berg ja Siim Land.

HUOM: Netti on pullollaan ketoosia käsitteleviä tietolähteitä – hyviä ja huonoja (hyvin tieteellisiä ja tieteelliset mutkat suoristavia). Tarkista faktat monesta paikasta, jos jokin epäilyttää. Ravitsemustietoon liittyy paljon ristiriitaisia näkemyksiä, joten kannattaa olla valveutunut myös itse (koskee kaikkia ruokavalioita). Suosittelen myös tutustumaan ihmisen fysiologiaan ja biokemiaan, jotta ymmärrät sen lainalaisuuksia ja voit jo sen perusteella erottaa faktat ”faktoista”.

Toivottavasti nämä vastaukset valottivat ketogeenistä ruokavaliota ja tätä ihmiskoettani hieman enemmän – paino sanalla ”koe”, sillä en edelleenkään osaa sanoa, mihin tässä päädyn.

Tämä on siis edelleen oma henkilökohtainen matkani, eikä automaattinen suositus kaikille. Sen sijaan sokerin karsimista ja makeanhimosta irrottautumista suosittelen vilpittömästi ihan jokaiselle, ja siinä olen asiantuntija.

Kerro toki omia ajatuksia ketoosista kommenttiboksiin! Laittakaa myös kysymyksiä, sillä näitä kysymys-vastaus -postauksia on tulossa lisää :)

♥ Leeni

Seuraa minua myös: Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinissa

Haluatko välttää turhan sokerin? Lataa ILMAINEN opas tästä

Voisit pitää myös näistä: